Miten tähän päädyttiin: Bo ja Hope

Bo ja Hope

Bo ja Hope elivät suhteellisen rauhallista elämää kesään 2009 saakka. Bo nimettiin poliisipäälliköksi ja Hope oli hetken ajan lomautettuna ammuttuaan vahingossa Kaylaa (Kayla ei loukkaantunut vakavasti). B sai myös hetken aikaa näkyjä tulevaisuudesta pudottuaan tikkailta.

Sitten Ciara kaapattiin huvipuistosta. Bo ja Hope eivät olleet samaa mieltä, miten reagoida lunnasvaatimuksiin. Hope oli valmis maksamaan 5 miljoonan dollarin lunnaat, mutta Bo tarjosi rahat sille, joka saisi kidnappaajan kiinni. Hope pelkäsi tyttärensä puolesta ja uskoi Bon teon johtavan Ciaran kuolemaan. Yksi poliiseista onnistui lopulta pelastamaan Ciaran ja palautti tämän Hopelle.

Todellisuudessa kyseinen poliisi oli koko kidnappauksen takana. Hope kutsui poliisin luokseen maksaakseen tälle. Ciara tunnisti poliisin yhdeksi kidnappaajistaan. Poliisi otti Hopen ja Ciaran panttivangeiksi. Bo pelasti heidät lopulta.Hope oli vihainen Bolle ja muutti pois Ciaran kanssa Kiriakisien kartanoon. Siellä hän ystävävystyi kaupunkiin palanneen Justin Kiriakisien kanssa.

Kun Justin kertoi Hopelle rakastuneensa tähän, Hope kertoi ajattelevansa Justinia vain ystävänä. Hope jatkoi kertomalla särkyneestä sydämestään, mutta korosti sen kuuluvan yhä Bolle.

Bo sai tällä välin tällä tukea kaupunkiin palanneelta ex-heilaltaan, Carly Mannigilta. Hän suojeli Carlya Alamainien suvulta, joka halusi kostaa Carlylle tämän tapettua Lawrence Alamainin itsepuolustuksena. Bo ei kertonut Hopelle todellista syytä Carlyn paluulle. Hope loukkaantui tästä, koska koki, ettei Bo luottanut häneen. Hän ei myöskään pitänyt siitä, että Carly asui heidän talossaan.

Ajan kuluessa Bo rakastui uudelleen Carlyyn. Hän muutti myös useaksi kuukaudeksi Los Angelesiin ollakseen siskonsa, Kimberlyn, tukena tämän taistellessa leukemiaa vastaan. Hopelle vuosi 2010 oli rankka. Bo päätti hakea avieroa ja Hope menetti saman vuoden aikana sekä Alice että Mickey Hortonin. Hope alkoi syödä unilääkkeitä selvitäkseen yksinäisistä öistä.

Samaan aikaan Salemiin iski rikosaalto. Useat salemilaiset miehet joutuivat mukiloiduiksi ja ryöstetyiksi. Hope ylennettiin jutun päätutkijaksi. Lopulta paljastui, että Hope oli itse rikosten takana. Unilääkkeillä oli karmiva sivuvaikutus häneen. Hän kosti häntä loukanneille miehille unissaan. Aamulla herätessään hän ei muistanut yön tapahtumista mitään.

Hopen yöllinen persoona hämmensi Ciaraa, joka jutteli usein äitinsä kanssa tämän ollessa unilääkkeiden vaikutuksen alaisena. Kun Ciara päivisin huomautti äitinsä oudosta käytöksestä, tämä uskoi hänen keksivän juttuja päästään. Hope huolestui tyttärensä mielenterveydestä ja kertoi huolistaan myös Bolle.

Hopen yölliset seikkailut huipentuivat Bon murhayritykseen. Bo onnistui kukistamaan Hopen ja nauhoitti tämän tunnustuksen. Hope järkyttyi, kun Bo soitti nauhan hänelle seuraavan aamuna.

Hope antautui poliiseille ja tunnusti syyllisyytensä. Hänet tuomittiin vankeuteen, jonka aikana hän alkoi tutkia salaista elinkauppaa. Kun vankilan johtaja tajusi Hopen päässeen hänen jäljilleen, tämä laittoi Hopen eristykseen. Bo onnistui auttamaan Hopea pakenemaan. He löysivät todisteet vankilan tapahtumista ja kaikki juonessa mukana olleet pidätettiin.

Pakomatkalla olo lähensi Bota ja Hopea. Bo erosi Carlysta ja alkoi hitaasti uudelleenrakentamaan suhdettaan Hopeen. He muuttivat takaisin yhteen.

Vuonna 2011 Bo ja Hope uusivat häävalansa ja elivät jälleen suhteellisen rauhallista elämää ratkoen samalla rikoksia. He löysivät Alicen tavaroista merkkejä siitä, että tällä oli eläessään ollut jokin yhteys Stefano DiMeraan. Lopulta selvisi, että sekä Alice että Stefano olivat kumpikin kiristäneet toisiaan. Kumpikin oli sulkenut salaisuutensa kirjekuoreen, joita säilytettiin pankin tallelokerossa.

Kun Bo ja Hope vihdoin avasivat kuoren, sieltä paljastui aviotodistus, jonka mukaan Hope ja John olivat yhä virallisesti naimisissa. Nyt Johnin ja Hopen on matkattava Alamainiaan saadakseen avioeron.